Ui uni onnea kohti

Ui, ui uni onnea kohti. Valveen, valheen raoista valo jo pakenee.

Yö ulottaa lanteilleni, harteilleni samettiset, vaativat sormensa. Kutittavat, kurittomat jättiläissormet. Kohta on maa, jossa olen itselleni läsnä, paljas. Unet kätkevät näkevät silmät.

Yökuva

Makaan sängyllä ja näen ikkunasta vain seinän ja lisää ikkunoita. Ikkunoiden väliin kuvittelen äänettömälle säädetyn verovapaan liminaalitilan, ja sinut jonnekin oikealle, näkymättömiin, maailman kuninkaaksi, Titanicin tyyliin. Jos kaikki halpa viina ja tämä rakennelma uppoavat, vajoan syvyyksissä odottaviin toisiin kuviin, uniin.